Yhteistyöllä teollinen internet nousuun

Corporate press releases

Yhteistyöllä teollinen internet teollisuuteen – Efora ja Konecranes etsivät mahdollisuuksia yhdessä

Efora tuo teollisen internetin teollisuuden kunnossapitoon. Tämän toteuttamiseksi Efora on käynnistänyt pilottihankkeita, jotka tähtäävät koneista saatavan datan parempaan hyödyntämiseen. Piloteilla halutaan tehostaa teollisuuden prosesseja tuomalla jo olemassa olevia tekniikoita ja teknologioita teollisuuteen. Tämän toteuttamiseksi Efora ja Konecranes tekevät yhteistyötä etenkin etsimällä uusia mahdollisuuksia tuotteiden käyttämiseen ja teollisen internetin kehittämiseen.

Yhteistyössä Konecranes-konsernin kanssa on Eforan Oulun tehtailla menossa pilotit, joista ensimmäisessä on kyse kokonaiskysynnän ja kapasiteetin hallinnasta Agilon-materiaalinhallintajärjestelmän osalta ja toisessa nostureiden etävalvonnasta, joka tuottaa reaaliaikaista tietoa nostureiden käytöstä. Kerätty tieto tallennetaan sekä Konecranes-järjestelmään että Eforan SAP-järjestelmään. Lisäarvoa saadaan, kun turvallisuuteen liittyvät riskit monitoroidaan reaaliajassa ja palautetaan takaisin asiakkaan prosessiin.

"Tulokset piloteissa ovat rohkaisevia ja potentiaali niiden laajamittaiseen hyödyntämiseen on suuri. Olennaista on datan reaaliaikainen hyödyntäminen älykkääksi toiminnaksi", kertoo Eforan tietojohtajan Jari Collin

Kehityksen painopiste reaaliaikaisuudessa

Konecranes on jo usean vuoden ajan panostanut etäpalveluihin ja teollisen internetin kehittämiseen. Kunnossapidon ammattilaisena Konecranes on tehnyt tätä kehitystyötä ennen kaikkea asiakkaiden liiketoiminnan optimoimisen ja oman toiminnan tehostamisen ehdoilla. Teollinen internet on myös yksi Konecranes-konsernin strategisista aloitteista.

Kehityksen painopiste on siirtymisessä reaktiivisesta kunnossapidosta reaaliaikaiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että laitteiden anturointia lisätään sekä kerätyn datan analysointia kehitetään – tavoitteena on ennustaa laitteiden vikaantuminen, ja siten parantaa kunnossapidon suunnitelmallisuutta ja vähentää tuotannon seisokkeja.

"Yhteistyö Eforan pilottihankkeissa mahdollistaa nostureiden todelliseen käyttöön pohjautuvien optimoitujen kunnossapitomallien todentamisen, jatkokehityksen ja hyödyntämisen reaalielämässä", kertoo Tuomas Martinkallio Konecranes-konsernin tuotekehitysosastolta.

Nyt tehty pilotointi on alku, jossa päämääränä on lisäarvon tuottaminen asiakkaalle.

"Tämä mahdollistaa jatkossa sellaisten todellisten lisäarvojen, kuin nostolaitteiden turvallisuuden, käytettävyyden, suorituskyvyn sekä suorien kunnossapitokustannusten ja koko elinkaarikustannusten systemaattisen, paremman hallinnan ja optimoinnin", jatkaa Konecranes Suomen nosturihuoltoliiketoiminnasta vastaava Mika Viro yhteistyön luomista mahdollisuuksista.

Oulun tehtaan pilotit nostureiden etävalvonnasta ja Agilon-materiaalinhallintajärjestelmästä ovat hyvä esimerkki yhdessä oppimisesta ja käytännön sovellusten viemisestä tuotantoon niin, että pilotoinnista saatua tietoa voivat hyödyntää molemmat.

"Kun reaaliaikaisen datan perusteella pystytään ennustamaan ja oppimaan, niin se on meille se iso juttu. Pystymme reagoimaan ilman, että tuotantoa tarvitsee pysäyttää", aloittaa Eforan hankintajohtaja Pasi Laukkanen. – "Tämä kehitystyö ei synny yhden yrityksen toimesta, vaan tarvitaan molemmat osapuolet, jotta opitaan hyödyntämään teollisen internetin luomat mahdollisuudet ja tuomaan ne tuotantoympäristöön, kuten nostureiden reaaliaikaisen seurannan kanssa on onnistuttu tekemään".

Konecranes panostaa käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun

Monimutkaiset asiat pyritään avaamaan ymmärrettävään muotoon niin tuotteiden kuin palveluidenkin yhteydessä. Käyttäjäkokemus on yksi tärkeimmistä kriteereistä palveluiden suunnittelussa. Tästä yhtenä osoituksena on uusi palveluportaali, jossa useasta tietolähteestä yhdistettävä data jalostetaan käyttäjiä parhaalla mahdollisella tavalla palvelevaksi kokonaisuudeksi. Kunnossapidosta vastaavat henkilöt saavat niin älypuhelimessa, tabletissa kuin tietokoneellakin toimivan käyttöliittymän, jonka kautta päästä kiinni etävalvonnassa olevien laitteiden turvallisuutta vaarantaviin tapahtumiin, käytön määrään sekä tehtyihin huoltotoimenpiteisiin.

Palkittu materiaalinhallintajärjestelmä Agilon – käytännön esimerkki teollisen internetin ratkaisusta

Kevään ajan Oulussa pilotoidun Agilonin avulla materiaali- ja tietovirroista tarvittava informaatio kerätään tehokkaasti hyödyntämällä käyttäjäystävällistä laitekäyttöliittymää. Laite muun muassa tarjoaa käyttäjälle automaattisesti käsiteltävän pakkauksen saldon ja ottaa valokuvan seuraavaa käyttöä varten.

Kaikki kerätty informaatio on käytettävissä reaaliajassa web-portaalissa, joka nopeuttaa materiaalin saatavuuden selvittämistä ja mahdollistaa tiedon jakamisen verkon yli kaikille käyttäjille. Eforan tavarantoimittajat saavat automaattiset täydennystilaukset web-portaalin kautta, ja tämän lisäksi Agilon tukee materiaalinhallintaratkaisuna myös kaupintavarastomallin käyttöä valittujen toimittajien kanssa.

"Agilon on hyvä työkalu toimitusketjun hallinnassa, sillä se mahdollistaa läpinäkyvyyden tilaajan, toimittajan ja varaston välillä. Tavoitteena on automatisoida tilaus-toimitus -prosessi", kertoo Laukkanen Agilonin pilotoinnin odotuksista Eforassa. – "Se, että järjestelmä mahdollistaa varasosatilanteen reaaliaikaisen tarkastamisen mobiililaitteella, on myös todella mielenkiintoinen mahdollisuus".

Agilon on palkittu vuonna 2014 kolmesti innovatiivisuudestaan ja muotoilustaan. Agilon palkittiin Laatuinnovaatio 2014 -palkinnolla suurten yritysten sarjassa teollisen internetin tuomisesta materiaalinhallintaan, kansainvälisellä Red Dot: Product Design 2014 -palkinnolla sen muotoilun laadusta ja Fennia Prize 2014 -kunniamaininnalla sen innovatiivisesta ja vastuullisesta muotoilusta.

"Olemme todella ylpeitä Agilonin saamasta Red Dot -palkinnosta. Modernin ja harmonisen ulkonäön lisäksi Agilonin käyttökokemus on vaikuttava: käyttäjä kokee luovan ja monialaisen suunnittelutyön tulokset", kuvailee Konecranes-konsernin Industrial Design Manager Johannes Tarkiainen.

 

Kuvat: Juha Sarkkinen